Rakennuksen vanhimmat osat (höyryvoima-asema) ovat vuodelta 1917. Rakennusta on laajennettu 1930- ja 1950-luvuilla ja siihen on 1980- luvulla tehty uusi ulkoinen porrashuone.
Energiatuotanto-puoli rajattiin peruskorjauksen ulkopuolelle ja toimistokäyttöä olemassa olevissa tiloissa lisättiin. Rakennuksen käyttötarkoitusta ei muutettu.
Suurimmat muutokset tehtiin 5-kerroksisessa vanhassa osassa, jossa 1970-luvuilla tehtyjä välipohjia kaari-ikkunoiden edestä avattiin, ylimmän kerroksen kattorakenteet otettiin näkyviin ja vesikate uusittiin. Tärkeä muutos oli myös verstaan muuttaminen työkahvilaksi, toisen hissin rakentaminen sekä ikkunoiden ja rappauspintojen uusiminen. Talotekniikka ajanmukaistettiin lukuun ottamatta 2000-luvun alussa peruskorjauksen läpikäynyttä kaksikerroksisen toimistosiiven osaa ja energiatuotannon tiloja.
Tilat suunniteltiin Tampereen Sähkölaitoksen yksiköiden monistilamallisiksi toimitiloiksi sisältäen arkiston ja asiakaspalvelun. Tavoite oli luoda muuntojoustavaa tilaa, missä yksiköiden olisi mahdollista laajentaa/supistaa/ vaihtaa paikkoja myös talotekniikan kuin tietojärjestelmienkin osalta. Työn luonteesta johtuen erillisiä vetäytymistiloja ja neuvottelutiloja toteutettiin joka kerrokseen useampia ja eri kokoisia. Mitoittavana tekijänä oli 130 työpistettä.
