Koulutus

Vuonna 1898 valmistuneessa Sorilan hirsikoulun peruskorjauksessa keskityttiin rakennus- ja LVI-toimenpiteisiin sisäilman parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä olivat mm. alapohjarakenteen korjaus ja tuulettuvuuden parantaminen, ulkoseinien alaosien lahovauriokorjaukset, salaojien ja sadevedenohjauksen rakentaminen / täydentäminen, LVIS-järjestelmien osittainen uusiminen ja parantaminen. Tilapinnat uusittiin ja korjattiin rakennushistorialliset lähtökohdat huomioiden, ohjaavana viranomaisena Pirkanmaan maakuntamuseo.

Suomen Vapaakirkon teologisen opisto yhteyteen toteutettu oppilasasuntola. Uudisrakennus sijaitsee rakennushistorian kannalta merkittävälle alueelle Tampereen Kalevankankaan ympäristöön. Rakennuksen arkkitehtuuri on modernia ja samalla ympäristöön sopeutuvaa.
Rakennuksessa on 22 yksittäis- tai soluasuntoa ja kaksi yhteisoleskelutilaa.

Tampereen Teknillisen Yliopiston Sähkötalon H ja G-osien peruskorjaaminen yliopiston tietohallinnon tiloiksi. Uudistetut tilat suunniteltiin monitilamalli-periaatteella vastaamaan uusien opetus-, laboratorio- ja toimistoympäristöjen vaatimuksia.

Tampereen Teknillisen Yliopiston vuonna 1984 valmistunut, vuosina 2001 ja 2003 laajennettu Rakennustalo peruskorjattiin perusteellisesti. Talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Tilaratkaisut suunniteltiin vastaamaan uusien opetus-, laboratorio- ja toimistoympäristöjen vaatimuksia.

Hankkeessa toteuttiin G-siiven uudisrakennukseen kirjasto, opetuskeittiöitä, ravintoloita, auditorio, toimisto- ja hallintotiloja. Lisäksi H-siiven opetustilat peruskorjattiin. B-siipeä laajennettiin peruskorjauksen yhteydessä ravintolatoiminnalle sopivaksi.

H-siivestä tehtiin yhdyskäytävä Kuntokadun ylitse muihin TAMKin rakennuksiin.

Peruskorjatut tilat ovat pääsääntöisesti 1970-luvun alusta. Yhdistettiin paremmin olemassa oleviin rakennuksiin ja kampusta tiivistettiin. Ravintolat ja opetustilat toimivat synergiassa esim. tilaisuuksien järjestelyissä. Tiloista pyrittiin tekemään mahdollisimman muuntuvia erilaisiin tilanteisiin.

Hankkeeseen kuului Jac Ahrenbergin vuonna 1897 valmistuneen päärakennuksen ja siihen liittyvän vuonna 1832 C.L. Engelin suunnitteleman maneesirakennuksen peruskorjaus ja perusparannus. Rakennukset korjattiin 1960-61 arkkitehtien Karjaoja ja Kasanen suunnitelmien mukaan, jolloin mm. rakennettiin uusi nivelosa rakennusten välille ja Maneesi laajennettiin ja muutettiin kaltevalattiaiseksi juhlasaliksi.

Uudessa korjauksessa säilytettiin eri aikakausien kerrostumat, samalla kun rakennuksen tekniikka modernisoitiin täydellisesti. Kasarmitoimintaa kehitettiin käyttöterveellisyyden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, mm. rakentamalla erilliset maastovarusteiden kuivaustilat sekä modernit joukkuevarastot ja telttojenkuivausrakennus.

Juhlatilana toimiva Maneesi perusparannettiin vanhaa henkeä kunnioittaen. Talon uudet ilmanvaihtokonehuoneet rakennettiin vaativissa olosuhteissa rakennuksen alle, jotta historiallisen rakennuksen ulkonäkö säilyi mahdollisimman muuttumattomana.

Sirkkalan kasarmialueen rakennushanke jatkaa korttelin pitkäjänteistä kehittämistä osaksi Turun yliopiston kampusaluetta. Rakennuskokonaisuuteen sijoittuu opetus- ja tutkimustiloja Turun Yliopiston Taiteen tutkimuksen laitokselle.

Ratkaisussa yhdeksi kokonaisuudeksi on liitetty Komendantin talo eli vahtirakennus vuodelta 1848 (E.B. Lohrmann), Valkoinen talo eli sotilassairaala vuodelta 1847 (P.J.Gylich) ja Esikuntarakennus vuodelta 1875 (A.H. Dahlström).

Valkoisen talon ja Esikuntarakennuksen väliin sijoittuva yksikerroksinen nivelosa nivoo olemassa olevat rakennukset kokonaisuudeksi sisältäen sisäänkäynti- ja aulatoimintojen lisäksi pienikokoisen auditorion. Muotokieleltään rakennus edustaa vanhoille rakennuksille alisteista modernismia, jossa historiallinen ympäristö on otettu huomioon mittakaavassa, näkymissä ja materiaalivalinnoissa.

Uuden rakennuksen julkisivumateriaalit ovat vanhojen rakennusten tapaan rappaus ja lasi. Kaivokadun ja Sirkkalankadun kulmauksen vanhat lehtipuut on otettu osaksi nivelen arkkitehtuuria aukaisemalla rakennus voimakkaasti vihreään pienmaisemaan.

Uudisrakennus päiväkodiksi ja esiopetuksen tiloiksi. Tontin rajallinen tila ja olemassa oleva vanha rakennuskanta teki kohteesta haastavan.

Uudisrakennuksen yhteydessä varmistettiin päiväkodin ja pihan liittyminen toisiinsa. Tilaratkaisuilla varmistettiin etteivät koulun ja iltapäivätoimintojen liikenne risteä päiväkodin liikenteen kanssa.

Rakennuksen muuraus suunniteltiin omaleimaiseksi ja uudisrakennukselle persoonallisuutta antavalle. Ideana on, että muuraus liittää rakennuksen olemassa olevaan rakennukseen.