Puurakennukset

Rakennus on alun perin rakennettu arvioilta 1890-luvulla ja pääosa hirsirungosta on siirretty muualla sijainneesta rakennuksesta tai rakennuksista. Alun perin asuinkäytössä toiminutta rakennusta on laajennettu moneen otteeseen; selvimmin se on nähtävissä arkkitehti Federleyn 1910-luvun muutossuunnitelmien mukaisissa rankarakenteisissa porrashuone/kuistiosassa ja arvioilta 1930-luvulla tehdyssä pohjoispäädyn laajennuksessa. Viimeisin muutos on 1960-luvulla rakennettu umpikuisti. Pohjoispäädyssä aiemmin sijainnut parveke/terassi on purettu. Laajennuksista huolimatta rakennus on tyyliltään edelleen klassistinen, joka sisältää piirteitä jugendista.

Suunnittelukonttori perusparannetaan toimistokäyttöön siten, että 1. kerrosta on kokonaan tai osittain mahdollista käyttää myös ravintolatoimintaan. Kerrokset toimivat itsenäisinä toimistotiloina. Molemmissa kerroksissa on omat tauko- ja sosiaalitilat, sekä siivoustilat.
1. kerros tehtiin esteettömäksi rakentamalla ulkopuolelle uusi katoksella suojattu tasonostin.

Entisen Maatialan kartanon ja virkamiestalon pihapiirin rakennusten historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle saakka. Vaativissa restauroimispainotteisissa korjaustöissä suojeltuihin piharakennuksiin toteutettiin esteettömät ja rakennushistoriaa kunnioittavat kokoontumistilat seurakunnan käyttöön.

Orimattilan vanha pappila on rakennettu vuonna 1884 arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelän piirustuksien mukaan. Rakennus sijoittuu Orimattilan kirkonmäelle, joka sisältyy museoviraston RKY-inventointiin (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt). Rakennus on suojeltu asemakaavassa, neuvoa antavana viranomaisena Lahden maakuntamuseo.

Peruskorjauksessa ja muutostöissä talo korjattiin Orimattilan seurakunnan kokoontumistiloiksi ja päiväkerhotiloiksi.

Rakennukseen tehtiin palauttavia tilamuutoksia kohteen arkkitehtuurin ja rakennusrungon ehdoilla. Keittiö ja pesutilat uusittiin ja sisäpuolen tilapinnat uudistettiin rakentamisajankohdan henkeen.

Julkisivut maalauskunnostettiin ja rakennus muutettiin esteettömäksi kuistille sijoitetun henkilönostimen avulla.

Piispanhuoneen tammiootratut kuvioidut lattiamaalaukset palautettiin restaurointityönä.

Hyhkyn koulu koostuu kahdesta erillisestä puisesta koulurakennuksesta, Rakennus 1:stä  ja Rakennus 2:sta. Entinen päärakennus, rakennus 1 valmistui alunperin 1903 (Lars Sonck) ja sai nykyisen ilmeensä Arvid Männistön suunnittelemassa korotuksessa vuonna 1928. Rakennus 2 valmistui vuonna 1912 opettajien asuinrakennukseksi Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja.

Koulurakennukset ovat oleellinen osa Hyhkyn alueen historiaa ja tärkeät koko kyläyhteisölle. Koulutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen ja rakennusten rakennushistoriallisten erityispiirteiden säilyttäminen ovat olleet perusparannuksen suunnittelun lähtökohtina. Perusparannus on ollut kattava sekä kaikki tilat ja tekniikan täydellisen uusimisen sisältävä. Rakennuksessa tehtiin käytettävyyttä, esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä painottavia muutoksia yhteistyössä käyttäjän, tilaajien ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

Messukylän koulun peruskorjaus koostuu kolmesta erillisestä eri ikäisestä koulurakennuksesta. Puurakennukset 1 edustaa hyvin säilynyttä puista uusrenesanssia (K. Stjernvall/Bergholm 1866), Puurakennus 2 on myös uurenesanssia, mutta siinä on kaksi myöhempää laajennusvaihetta (1. rakennusvaihe 1888, laajennus Heikki Tiitola 1906, korotus A.E.Eränen 1923). Kivirakennus on puolestaan vuodelta 1926 (A.E.Eränen) ja on tyyliltään yksinkertaistuvaa 1920-luvun klassismia. Koulurakennukset peruskorjataan täydellisesti. Puurakennusten peruskorjaus on valmistunut 2021 ja 2022 ja Kivirakennuksen peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta 2024.

Arkkitehti Torkel Nordmanin suunnittelema, ruotsinkieliseksi vanhainkodiksi suunniteltu hirsirakennus valmistui vuonna 1922 ja sitä laajennettiin vuonna 1932. Peruskorjauksessa ja muutostöissä talo korjattiin Trekoli seniorikorttelin palvelu- ja asuinrakennukseksi. Rakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr-40 ja sen suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä Satakunnan maakuntamuseon kanssa.

Rakennukseen tehtiin palauttavia tilamuutoksia kohteen arkkitehtuurin ja rakennusrungon ehdoilla. Rakennukseen sijoitettiin korttelin asukkaiden kahvila- ja ruokailutilat keittiöineen, hyvinvointipalveluita, saunatilat ja erilaisia kokoontumistiloja. Lisäksi tiloihin tuli kolme ulosvuokrattavaa pientä asuntoa. Kohde suunniteltiin esteettömäksi ja sen paloturvallisuutta parannettiin.

Heikki Tiitolan suunnittelema jugendtyylinen puukirkko on valmistunut vuonna 1910. Ulkopuolen kunnostuksessa korjattiin vaurioituneita puuosia ja rakennus maalauskorjattiin kauttaaltaan perinteisin menetelmin.

Vuonna 1898 valmistuneessa Sorilan hirsikoulun peruskorjauksessa keskityttiin rakennus- ja LVI-toimenpiteisiin sisäilman parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä olivat mm. alapohjarakenteen korjaus ja tuulettuvuuden parantaminen, ulkoseinien alaosien lahovauriokorjaukset, salaojien ja sadevedenohjauksen rakentaminen / täydentäminen, LVIS-järjestelmien osittainen uusiminen ja parantaminen. Tilapinnat uusittiin ja korjattiin rakennushistorialliset lähtökohdat huomioiden, ohjaavana viranomaisena Pirkanmaan maakuntamuseo.