Kulttuuri

Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskus käsittää neljä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa rakennusta. Seurakuntakeskus ja siihen kiinni rakennettu vapaa-aikakeskus valmistuivat vuonna 1979. Rakennusten arvoluokitus on RMII (valtakunnallisesti merkittävä).

Seurakuntakeskus sisältää arkkitehtuuriltaan uniikin kirkkosalin lisäksi erilaisia kokoontumistiloja ja laajat nuorten tilat. Pääsisäänkäynnille johdattaa hiljentymiseen kutsuva kasvillisuudella verhottu sisääntulopiha kellotapuleineen. Arkkitehtuuri jatkaa Hervannan keskusakselin monimuotoista punatiiliarkkitehtuuria.

Tulevassa rakennuksen peruskorjauksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä seurakuntakeskuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy ja sen rooli Hervannan seurakunnan elävänä kotina turvataan pitkälle tulevaisuuteen.

Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskus käsittää neljä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa rakennusta. Vapaa-aikakeskus ja siihen kiinni rakennettu seurakuntakeskus valmistuivat vuonna 1979. Rakennusten arvoluokitus on RMII (valtakunnallisesti merkittävä).

Vapaa-aikakeskus sisältää laajat ja monipuoliset liikuntatilat ja toimii tärkeänä hervantalaisten kokoontumispaikkana, jossa järjestetään isoja liikunta- ja kulttuuritapahtumia. Arkkitehtuuri jatkaa Hervannan keskusakselin monimuotoista punatiiliarkkitehtuuria. Tulevassa peruskorjauksessa liikuntatilat päivitetään nykypäivän tasolle siten, että vapaa-aikakeskuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Arvioitu rakentamisaika 10/2023-12/2024

Vanha kirjastotalo on valmistunut vuonna 1925 arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatelan suunnitelmien pohjalta. Alun perin rakennuksessa sijaitsi Tampereen kirjasto ja työväenopisto, kaupunginvaltuuston istuntosali (nykyinen musiikkisali) sekä taidenäyttelysalit neljännessä kerroksessa.

Muutostyön tavoitteena oli keskittää kaupungin kulttuuritoimiston tilat yhteen paikkaan, luoda toimistotilapuitteet kolmannen sektorin kulttuuritoimijoille, elävöittää talon kulttuuritarjontaa näyttely- ja luentosalitiloilla sekä siirtää taloon Lastenkultturikeskus Rulla.

Muutostöissä uusittiin perusteellisesti kaikki talon tekniset järjestelmät. Pohjakerroksen toimistotiloihin suunniteltiin Lastenkulttuurikeskus Rullan toiminnalliset ja turvalliset tilat vanhoja rakenteita kunnioittaen. Pääkerroksen aulaan tehtiin tilamuutoksia siten, että uusi kahvilatoiminto avasi tiloja luonnonvalolle ja lisäsi rakennuksen kutsuvuutta. Samassa yhteydessä uudistettiin kerroksen näyttelytiloja ja luentosali sekä tehtiin uudet infopiste ja vaatesäilytystoiminnat. Ylemmissä kerroksissa muokattiin olemassaolevia toimistotiloja uusille käyttäjille sopivaksi säilyttävillä ja sopeuttavilla, talon henkeen sopivilla ratkaisuilla. Rakennukseen tehtiin kokonaan uusi esteetön sisäänkäynti. Pohjakerrokssa poistettiin rakennuksen kosteusteknisiä ongelmakohtia uusilla rakenneratkaisuilla ja tiivistystöillä.

Arkkitehtitoimisto Raili ja Reima Pietilän suunnittelema, vuonna 1986 valmistunut pääkirjasto Metso on kansainvälisesti merkittävä arkkitehtoninen kokonaisuus, joka käsittää varsinaisen rakennuksen lisäksi myös rakennusta varten suunnitellut kiinto- ja irtokalusteet.

Rakennuksen peruskorjaukseen oli useita syitä: alkuperäisen, 40 vuotta vanhan tekniikan täydellinen uusiminen moderneja vaatimuksia vastaavaksi, toiminnan laajentuminen uusiin tiloihin ja kirjastotoiminnan muuttuneet vaatimukset. Kirjastotoiminta on yhä enenevissä määrin muuttunut kirjojen säilytyksestä ja lainaamisesta monipuoliseksi, kansalaisten avoimeksi kohtaamis- ja viihtymispaikaksi.

Pohjakerroksen tilamuutoksissa, Muumimuseon ja Kivi-museon tyhjentyneet tilat otettiin kirjaston luento-salikäyttöön. Uudet luentosalit koottiin kokonaan uudeksi arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi pyöreän, lasiseinäisen aulan ympärille. Pohjakerrosten varastotiloja laajennettiin ja kerrokseen luotiin uusia tiloja henkilökunnalle, mm. työpistetiloja sekä henkilöstökahvila.

Pääkerroksen tilamuutoksissa yleisötiloja uudistettiin periaatteella ”enemmän hyvää tilaa asiakkaille”. Erityisesti uudistettiin aulaan liittyviä tiloja sekä lainausosaston tila- ja kalustejärjestelyjä. Henkilökunnan takatyötilojen toiminnallisuutta järjesteltiin uudestaan muuttuneiden prosessien mukaisesti ja alueelle luotiin kokonaan uusi monitilamallin mukainen työpisteympäristö.

Parvikerroksessa entisten luentosalien paikalle rakennettiin uusi lehtienlukusali. Uusi lehtienlukusali avattiin uudella lasiseinällä osaksi aulakahvilaa.

Suunnitteluun kuului myös erillisenä toimeksiantona tilojen sisutussuunnittelu. Uudet kiintokalusteet on rakennuksen perinteitä kunnioittaen yksilöllisesti tähän tilaan suunniteltuja. Myös rakennuksen esteettömyyttä on parannettu peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjauksen jälkeen toimistomme on suorittanut vuosittain täydentäviä ylläpitäviä muutostöissä tiloissa: mm. omalainausautomaattien alue, infopisteen muutostyöt, nuorten osaston sisustus, musiikkiosaston bänditila ja esiintymisalue ja useita akustiikan parannusprojekteja.

Piharakennuksen muuttaminen kodiksi ja taiteilijan ateljeeksi. 1901 rakennetussa piharakennuksessa sijaitsivat aiemmin talli, pesutupa ja huussi.

Kohde toteutettiin tiiviissä yhteityössä tilaajan kanssa siten, että vanhaa pyrittiin jättämään esiin mahdollisimman paljon esiin. Osittäin sitä myös lisättiin mm. sisustusratkaisuilla.

Vanhalle tiiliselle massalle rakennettiin ”pikkusiskoksi” puinen laajennusosa. Puuseinän maalaus tehty kahdella sävyllä ja se pyrkii imitoimaan tiilipintaa.

Haasteena kohteessa olivat lämmön eristys ja vanhojen seinien elävyys. Seinät eristettiin sisäpuolelta ja massiivitiiliseinät jätettiin ennalleen. Ovet ja ikkunat uusittiin täysin.

C. L. Engelin suunnittelema vuonna 1846 rakennettu Tottijärven kirkko oli haastava restaurointikohde. Restauroinnin yhtyedessä uudistettiin asiakkaiden WC-tilat ja sakasti. Tavoitteena hankkeeessa oli kohteen palauttaminen mahdollisimman alkuperäiseksi.

Esimerkiksi sakastin alkuperäinen tilanjako saatiin paremmin esiin ja sakastin maalauskäsittelyt tehtiin alkuperäisen roiskemaalauksen mukaisesti. Alkuperäinen pintakäsittely selvitettiin konservaattorin tekemissä väritutkimuksissa.

Vanha ilmalämmitysjärjestelmä uusittiin uudenaikaiseksi vesikeskuslämmitukseksi. Uusien pattereiden sovittaminen kirkon interiööriin toi omat haasteensa.

Korjauksen yhteydessä hautausmaalle tehtiin uusi pieni huoltorakennus, joka pintakäsiteltiin punamultamaalilla.

C L Engelin suunnittelema viljamakasiini on valmistunut vuonna 1838. Vuonna 1952 taidemuseoksi muutettu rakennus peruskorjattiin täydellisesti.

Rakennuksen perushahmo ja tilahierarkia säilytettiin. Näyttelytilat varustettiin modernilla museovaatimukset täyttävällä talotekniikalla. Sisätilat muodostavat selkeän ja neutraalin taustan taiteelle.

Museo avattiin yleisölle kesällä 2004.

Rakennussuojelulailla suojeltu Finlaysonin vanha tehdas on poikkeuksellisen hyvin säilynyt vaiheittain rakennettu teollinen kokonaisuus. Arvokkain osa kokonaisuutta on arkkitehti Carl Lezzigin suunnittelema ns. kuusivooninkinen, joka valmistui 1838. Rakennus on pohjoismaiden ensimmäinen moderni teollisuusrakennus ja sen alkuperäisyysaste on poikkeuksellisen korkea. Rakennuksessa käytettiin valurautapilareita ensimmäistä kertaa pohjoismaissa.
Rakennuksen uniikki luonne johti poikkeavaan korjaustapaan. Haasteena oli ainutlaatuisen teollisuustilan saattaminen toimivaksi nykyaikaiseksi tilaksi sen rakennushistorialliset arvot säilyttäen. Rakennus restauroitiin kiinteässä yhteistyössä museoviraston kanssa ja varusteltiin nykyaikaisella talotekniikalla. Talolle haettiin käyttäjät vasta korjaustyön valmistumisen jälkeen. Korjaustyö alkoi 1999 ja saatiin päätökseen 2005.

Tiloissa toimii tai on toiminut taidemuseo, mediamuseo, tekstiilityön museo, lastenteatteri ja toimintakeskus. Ylimmät kerrokset ovat toimisto- ja kokoustilakäytössä.

Suunnittelu käsitti myös Vanhan tehtaan edessä olevan Väinö Linnan aukion kunnostamisen ja uudisrakennuksen suunnittelun.