Koulutus

Mikael Nordenswanin ja Bertel Strömmerin suunnittelema koulutalo on valmistunut vuonna 1950. Perusparannuksessa rakennus korjataan terveysturvalliseksi ja esteettömäksi koulurakennukseksi perusopetuksen käyttöön. Rakennus on suojeltu asemakaavalla.

Hankkeessa vuonna 1952 valmistunut arkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema koulurakennus peruskorjataan perusopetuksen ja Härmälän sivukirjaston käyttöön. Sisätiloissa palautetaan aikaisemmin muutettuja tilakokonaisuuksia ja värejä rakentamisajankohdan asuun. Kohde on myös sisäilmakorjauskohde ja rakenteita uusitaan laajasti rakennusfysikaalisesti käyttöturvallisiksi. Useita tasoeroja sisältävä koulu muutetaan kokonaisuudessaan esteettömäksi. Opetustilojen monikäyttöisyyttä parannetaan mm. jaettavilla ja yhdistettävillä luokkakokonaisuuksilla.

Hyhkyn koulu koostuu kahdesta erillisestä puisesta koulurakennuksesta, Rakennus 1:stä  ja Rakennus 2:sta. Entinen päärakennus, rakennus 1 valmistui alunperin 1903 (Lars Sonck) ja sai nykyisen ilmeensä Arvid Männistön suunnittelemassa korotuksessa vuonna 1928. Rakennus 2 valmistui vuonna 1912 opettajien asuinrakennukseksi Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja.

Koulurakennukset ovat oleellinen osa Hyhkyn alueen historiaa ja tärkeät koko kyläyhteisölle. Koulutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen ja rakennusten rakennushistoriallisten erityispiirteiden säilyttäminen ovat olleet perusparannuksen suunnittelun lähtökohtina. Perusparannus on ollut kattava sekä kaikki tilat ja tekniikan täydellisen uusimisen sisältävä. Rakennuksessa tehtiin käytettävyyttä, esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä painottavia muutoksia yhteistyössä käyttäjän, tilaajien ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

Pispalan koulu on Pispalanharjun maiseman itseoikeutettu dominantti ja maisemallinen kohokohta, joka erottuu kauas ympäristöönsä nousten valkoisena rapattuna kuutiona alueen puisten pientalojen yläpuolelle.  Koulun vanhin osa valmistui vuonna 1915 (suunn. Heikki Tiitola).  Ensimmäinen pienempi laajennus toteutettiin vuonna 1922 ja toinen kattavampi vuonna 1943 (Bertel Strömmer). Tällöin rakennus sai nykyisen ilmeensä, kun rakennusta korotettiin kerroksella ja rakennettiin alarinteeseen uusi matala siipirakennus.  

Pispalan koulu on luokiteltu rakennustaiteellisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi (RMII). Rakennus ja piha on merkitty asemakaavaan suojelumerkinnöillä sr-18 ja sk-piha.  

Täydellinen peruskorjaus käsitti rakennus- ja  LVIS-teknisiä toimenpiteitä koulun ilmanvaihdon, rakenteiden kunnon ja energiatehokkuuden sekä esteettömyyden parantamiseksi. Näitä olivat mm. taloteknisten järjestelmien uusiminen, julkisivurappauksen ja ikkunoiden sekä ulko-ovien uusiminen, vesikatteen ja vesikattorakenteiden uusiminen, välipohjarakenteiden epäpuhtauksien poistaminen sekä hissien asentaminen. Lisäksi tehtiin tilamuutoksia toiminnallisuuden parantamiseksi.

Messukylän koulun peruskorjaus koostuu kolmesta erillisestä eri ikäisestä koulurakennuksesta. Puurakennukset 1 edustaa hyvin säilynyttä puista uusrenesanssia (K. Stjernvall/Bergholm 1866), Puurakennus 2 on myös uurenesanssia, mutta siinä on kaksi myöhempää laajennusvaihetta (1. rakennusvaihe 1888, laajennus Heikki Tiitola 1906, korotus A.E.Eränen 1923). Kivirakennus on puolestaan vuodelta 1926 (A.E.Eränen) ja on tyyliltään yksinkertaistuvaa 1920-luvun klassismia. Koulurakennukset peruskorjataan täydellisesti. Puurakennusten peruskorjaus on valmistunut 2021 ja 2022 ja Kivirakennuksen peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta 2024.

Hankkeessa Harry W. Schreckin suunnittelema, vuonna 1966 valmistunut yksikerroksinen koulurakennus peruskorjattiin nykykoulun vaatimusten mukaiseksi. Modernistiseen kokonaisuuteen sopeutuva laajennusosa pitää sisällään uuden liikuntasalin, tuotantokeittiön ja ruokasali/oppimisalueen sekä 8 kpl uusia kotiluokkia. Tontti melusuojattiin uusilla pyöräkatoksilla ja koko piha-alue uudistettiin.

Hankkeen laajuus 3900 brm²

Uudisrakennus toteutettiin Tredu Kangasalan toisen asteen koulutuksen toimipisteeksi ja sen tavoitteellinen opiskelijamäärä on 600 opiskelijaa. Rakennuksen suunnittelulle asetettuja yleisiä tavoitteita ovat esteettömyys, tehokkuus ja muuntojoustavuus

Tavoitteena on, että tiloja voidaan joustavasti muunnella ja laajentaa tulevaisuudessa. Pohjakerrokseen sijoittuvat opetusravintola, opiskelijaravintola sekä keittiötilat. Elintarvikealan opetustilat ja konditoriatilat sijoittuvat muiden keittiötilojen viereen. Pohjakerrokseen sijoittuvat myös rakennus-, sähkö- ja automaatio- sekä tieto- ja tietoliikennealojen, talotekniikka-alan sekä kiinteistöpalvelujen työhallitilat.

Toiseen kerrokseen sijoittuu yleisluokkatiloja, kirjasto, hallinto sekä sosiaali- ja terveysalan, valmentavan koulutuksen ja turvallisuusalan opetustilat.

Hankkeen laajuus on 7400 brm².

Uusi paloasema-harjoitusaluekokonaisuus palvelee pelastuslaitoksen sisäistä ylläpitokoulutusta ja täydennyskoulutusta, sopimushenkilöstön kurssi- ja koulutustoimintaa, oppilaitosyhteistyötä sekä yleistä valistus- ja neuvontatoimintaa. Tilajärjestelyillä on eriytetty puhdas ja likainen varuste- ja henkilöstöliikenne sekä laitteiden pesu ja huolto ”puhdas paloasema” -periaatteen ja laadittujen toimintakaavioiden mukaisesti.

Kalustehallit on mitoitettu yhdeksälle ajoneuvolle, jonka lisäksi autoverstaassa on neljä hallipaikkaa. Verstastilojen yhteydessä on varasto- ja huoltotiloja mm. neste- ja öljyvarasto sekä viestivälinehuolto. Rakennuksessa on myös miehistötilat ja muuntojoustavat ja monikäyttöiset toimisto- ja opetustilat.

Hankkeen koko 4000 brm².

Uuden Kampusareenan valmistuttua TTY:n Päärakennuksen tyhjentyneisiin kirjastotiloihin suunniteltiin oppimisympäristö, jonka pääasiallinen käyttäjä on kielikeskus. Oppimistilojen lisäksi rakennuksen 1-2. kerrokseen toteutettiin toimisto- ja palvelutilat kielikeskukselle, Oppii-palveluille, sekä ylioppilaskunnalle. 3. kerroksen poistuneen henkilöstöruokalan paikalle rakennettiin monitilatoimistoa muun muassa tutkimus- ja innovaatiopalveluille.

Toteutussuunnittelu käynnistyi 2015 ja valmiisiin tiloihin muutettiin vuodenvaihteessa 2016-2017.

Vuonna 1898 valmistuneessa Sorilan hirsikoulun peruskorjauksessa keskityttiin rakennus- ja LVI-toimenpiteisiin sisäilman parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä olivat mm. alapohjarakenteen korjaus ja tuulettuvuuden parantaminen, ulkoseinien alaosien lahovauriokorjaukset, salaojien ja sadevedenohjauksen rakentaminen / täydentäminen, LVIS-järjestelmien osittainen uusiminen ja parantaminen. Tilapinnat uusittiin ja korjattiin rakennushistorialliset lähtökohdat huomioiden, ohjaavana viranomaisena Pirkanmaan maakuntamuseo.