Koulutus

Hyhkyn koulu koostuu kahdesta erillisestä puisesta koulurakennuksesta, Rakennus 1:stä  ja Rakennus 2:sta. Entinen päärakennus, rakennus 1 valmistui alunperin 1903 (Lars Sonck) ja sai nykyisen ilmeensä Arvid Männistön suunnittelemassa korotuksessa vuonna 1928. Rakennus 2 valmistui vuonna 1912 opettajien asuinrakennukseksi Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja.

Koulurakennukset ovat oleellinen osa Hyhkyn alueen historiaa ja tärkeät koko kyläyhteisölle. Koulutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen ja rakennusten rakennushistoriallisten erityispiirteiden säilyttäminen ovat olleet perusparannuksen suunnittelun lähtökohtina. Perusparannus on ollut kattava sekä kaikki tilat ja tekniikan täydellisen uusimisen sisältävä. Rakennuksessa tehtiin käytettävyyttä, esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä painottavia muutoksia yhteistyössä käyttäjän, tilaajien ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

Pispalan koulu on Pispalanharjun maiseman itseoikeutettu dominantti ja maisemallinen kohokohta, joka erottuu kauas ympäristöönsä nousten valkoisena rapattuna kuutiona alueen puisten pientalojen yläpuolelle.  Koulun vanhin osa valmistui vuonna 1915 (suunn. Heikki Tiitola).  Ensimmäinen pienempi laajennus toteutettiin vuonna 1922 ja toinen kattavampi vuonna 1943 (Bertel Strömmer). Tällöin rakennus sai nykyisen ilmeensä, kun rakennusta korotettiin kerroksella ja rakennettiin alarinteeseen uusi matala siipirakennus.  

Pispalan koulu on luokiteltu rakennustaiteellisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi (RMII). Rakennus ja piha on merkitty asemakaavaan suojelumerkinnöillä sr-18 ja sk-piha.  

Täydellinen peruskorjaus käsitti rakennus- ja  LVIS-teknisiä toimenpiteitä koulun ilmanvaihdon, rakenteiden kunnon ja energiatehokkuuden sekä esteettömyyden parantamiseksi. Näitä olivat mm. taloteknisten järjestelmien uusiminen, julkisivurappauksen ja ikkunoiden sekä ulko-ovien uusiminen, vesikatteen ja vesikattorakenteiden uusiminen, välipohjarakenteiden epäpuhtauksien poistaminen sekä hissien asentaminen. Lisäksi tehtiin tilamuutoksia toiminnallisuuden parantamiseksi.

Messukylän koulun peruskorjaus koostuu kolmesta erillisestä eri ikäisestä koulurakennuksesta. Puurakennukset 1 edustaa hyvin säilynyttä puista uusrenesanssia (K. Stjernvall/Bergholm 1866), Puurakennus 2 on myös uurenesanssia, mutta siinä on kaksi myöhempää laajennusvaihetta (1. rakennusvaihe 1888, laajennus Heikki Tiitola 1906, korotus A.E.Eränen 1923). Kivirakennus on puolestaan vuodelta 1926 (A.E.Eränen) ja on tyyliltään yksinkertaistuvaa 1920-luvun klassismia. Koulurakennukset peruskorjataan täydellisesti. Puurakennusten peruskorjaus on valmistunut 2021 ja 2022 ja Kivirakennuksen peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta 2024.

Uuden Kampusareenan valmistuttua TTY:n Päärakennuksen tyhjentyneisiin kirjastotiloihin suunniteltiin oppimisympäristö, jonka pääasiallinen käyttäjä on kielikeskus. Oppimistilojen lisäksi rakennuksen 1-2. kerrokseen toteutettiin toimisto- ja palvelutilat kielikeskukselle, Oppii-palveluille, sekä ylioppilaskunnalle. 3. kerroksen poistuneen henkilöstöruokalan paikalle rakennettiin monitilatoimistoa muun muassa tutkimus- ja innovaatiopalveluille.

Toteutussuunnittelu käynnistyi 2015 ja valmiisiin tiloihin muutettiin vuodenvaihteessa 2016-2017.

Uudisrakennus päiväkodiksi ja esiopetuksen tiloiksi. Tontin rajallinen tila ja olemassa oleva vanha rakennuskanta teki kohteesta haastavan.

Uudisrakennuksen yhteydessä varmistettiin päiväkodin ja pihan liittyminen toisiinsa. Tilaratkaisuilla varmistettiin etteivät koulun ja iltapäivätoimintojen liikenne risteä päiväkodin liikenteen kanssa.

Rakennuksen muuraus suunniteltiin omaleimaiseksi ja uudisrakennukselle persoonallisuutta antavalle. Ideana on, että muuraus liittää rakennuksen olemassa olevaan rakennukseen.

Hankkeessa toteuttiin G-siiven uudisrakennukseen kirjasto, opetuskeittiöitä, ravintoloita, auditorio, toimisto- ja hallintotiloja. Lisäksi H-siiven opetustilat peruskorjattiin. B-siipeä laajennettiin peruskorjauksen yhteydessä ravintolatoiminnalle sopivaksi.

H-siivestä tehtiin yhdyskäytävä Kuntokadun ylitse muihin TAMKin rakennuksiin.

Peruskorjatut tilat ovat pääsääntöisesti 1970-luvun alusta. Yhdistettiin paremmin olemassa oleviin rakennuksiin ja kampusta tiivistettiin. Ravintolat ja opetustilat toimivat synergiassa esim. tilaisuuksien järjestelyissä. Tiloista pyrittiin tekemään mahdollisimman muuntuvia erilaisiin tilanteisiin.

Suomen Vapaakirkon teologisen opisto yhteyteen toteutettu oppilasasuntola. Uudisrakennus sijaitsee rakennushistorian kannalta merkittävälle alueelle Tampereen Kalevankankaan ympäristöön. Rakennuksen arkkitehtuuri on modernia ja samalla ympäristöön sopeutuvaa.
Rakennuksessa on 22 yksittäis- tai soluasuntoa ja kaksi yhteisoleskelutilaa.

Tampereen Teknillisen Yliopiston Sähkötalon H ja G-osien peruskorjaaminen yliopiston tietohallinnon tiloiksi. Uudistetut tilat suunniteltiin monitilamalli-periaatteella vastaamaan uusien opetus-, laboratorio- ja toimistoympäristöjen vaatimuksia.

Tampereen Teknillisen Yliopiston vuonna 1984 valmistunut, vuosina 2001 ja 2003 laajennettu Rakennustalo peruskorjattiin perusteellisesti. Talotekniikka uusittiin kokonaisuudessaan. Tilaratkaisut suunniteltiin vastaamaan uusien opetus-, laboratorio- ja toimistoympäristöjen vaatimuksia.

Sirkkalan kasarmialueen rakennushanke jatkaa korttelin pitkäjänteistä kehittämistä osaksi Turun yliopiston kampusaluetta. Rakennuskokonaisuuteen sijoittuu opetus- ja tutkimustiloja Turun Yliopiston Taiteen tutkimuksen laitokselle.

Ratkaisussa yhdeksi kokonaisuudeksi on liitetty Komendantin talo eli vahtirakennus vuodelta 1848 (E.B. Lohrmann), Valkoinen talo eli sotilassairaala vuodelta 1847 (P.J.Gylich) ja Esikuntarakennus vuodelta 1875 (A.H. Dahlström).

Valkoisen talon ja Esikuntarakennuksen väliin sijoittuva yksikerroksinen nivelosa nivoo olemassa olevat rakennukset kokonaisuudeksi sisältäen sisäänkäynti- ja aulatoimintojen lisäksi pienikokoisen auditorion. Muotokieleltään rakennus edustaa vanhoille rakennuksille alisteista modernismia, jossa historiallinen ympäristö on otettu huomioon mittakaavassa, näkymissä ja materiaalivalinnoissa.

Uuden rakennuksen julkisivumateriaalit ovat vanhojen rakennusten tapaan rappaus ja lasi. Kaivokadun ja Sirkkalankadun kulmauksen vanhat lehtipuut on otettu osaksi nivelen arkkitehtuuria aukaisemalla rakennus voimakkaasti vihreään pienmaisemaan.