Seurakunnalliset kohteet

Hervannan toiminta- ja vapaa-aikakeskus käsittää neljä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa rakennusta. Seurakuntakeskus ja siihen kiinni rakennettu vapaa-aikakeskus valmistuivat vuonna 1979. Rakennusten arvoluokitus on RMII (valtakunnallisesti merkittävä).

Seurakuntakeskus sisältää arkkitehtuuriltaan uniikin kirkkosalin lisäksi erilaisia kokoontumistiloja ja laajat nuorten tilat. Pääsisäänkäynnille johdattaa hiljentymiseen kutsuva kasvillisuudella verhottu sisääntulopiha kellotapuleineen. Arkkitehtuuri jatkaa Hervannan keskusakselin monimuotoista punatiiliarkkitehtuuria.

Tulevassa rakennuksen peruskorjauksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä seurakuntakeskuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy ja sen rooli Hervannan seurakunnan elävänä kotina turvataan pitkälle tulevaisuuteen.

Nokian kirkon ulkoasu on C.L.Engelin vuoden 1835 piirustuksien mukainen ja on yksi harvoista Engelin ympyräpohjaisista keskeiskirkoista. Toimistomme on tehnyt useita korjaus- ja entistämissuunnitelmia kohteeseen, ensimmäiset vuonna 1996 ja viimeisimmät ovat suunnitteluvaiheessa vuonna 2023.

Entisen Maatialan kartanon ja virkamiestalon pihapiirin rakennusten historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle saakka. Vaativissa restauroimispainotteisissa korjaustöissä suojeltuihin piharakennuksiin toteutettiin esteettömät ja rakennushistoriaa kunnioittavat kokoontumistilat seurakunnan käyttöön.

Uusi krematorio sijoittuu Porin metsähautausmaalle. Porin metsähautausmaa on ensimmäinen varsinainen metsähautausmaa Suomessa ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka osaksi uusi krematoriorakennus sovitettiin harkiten.

Orimattilan vanha pappila on rakennettu vuonna 1884 arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelän piirustuksien mukaan. Rakennus sijoittuu Orimattilan kirkonmäelle, joka sisältyy museoviraston RKY-inventointiin (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt). Rakennus on suojeltu asemakaavassa, neuvoa antavana viranomaisena Lahden maakuntamuseo.

Peruskorjauksessa ja muutostöissä talo korjattiin Orimattilan seurakunnan kokoontumistiloiksi ja päiväkerhotiloiksi.

Rakennukseen tehtiin palauttavia tilamuutoksia kohteen arkkitehtuurin ja rakennusrungon ehdoilla. Keittiö ja pesutilat uusittiin ja sisäpuolen tilapinnat uudistettiin rakentamisajankohdan henkeen.

Julkisivut maalauskunnostettiin ja rakennus muutettiin esteettömäksi kuistille sijoitetun henkilönostimen avulla.

Piispanhuoneen tammiootratut kuvioidut lattiamaalaukset palautettiin restaurointityönä.

Krematorio on Ison hautausmaan eli Vanhan hautausmaan läheisyydessä Kuopion keskustassa Pyhän Markuksen ja Pyhän Pietarin kappelien vieressä. Hautausmaa ja kappelit muodostavat tärkeän kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, johon uusi krematoriolaitos sopeutuu materiaaliensa ja muotokielensä avulla.

Jäähyväistilan suunnittelussa on ollut keskeisenä ajatuksena intiimin julkisen tilan luominen. Tilan kaluste- ja irtokalustussuunnittelu on kuulunut toimeksiantoon. Varsinainen krematoriotila on suunniteltu aiemmista krematorioista poiketen julkisemmaksi tilaksi, jotta omaiset voivat halutessaan olla mukana vainajan tuhkaustilanteessa. Suunnittelussa on ollut ensisijaisen tärkeää tehdä tiloista ja rakennuksesta vainajia ja omaisia kunnioittava sekä aikaa kestävä kokonaisuus, joka sopeutuu vaativaan hautausmaamiljööseen. Krematorio on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä tilaajan ja käyttäjien kanssa.

Sääksjärven uusi seurakuntatalo vihittiin käyttöön elokuussa 2021. Rakennukseen sijoittuu seurakuntasalin lisäksi diakonian toimisto, seurakunnan päiväkerho ja partio.

Uuden rakennuksen nimeksi tuli Satama.

Kuva: Astora Rakennus Oy ©

Heikki Tiitolan suunnittelema jugendtyylinen puukirkko on valmistunut vuonna 1910. Ulkopuolen kunnostuksessa korjattiin vaurioituneita puuosia ja rakennus maalauskorjattiin kauttaaltaan perinteisin menetelmin.

Krematorio sijaitsee Levon hautausmaalla, kasvihuoneiden läheisyydessä ja se toimii Lahden ja sitä ympäröivien seurakuntien yhteisenä krematoriona. Krematoriossa on uusi nykyaikainen biokaasulla toimiva tuhkausuuni, jossa on savukaasujen puhdistuslaitteisto ja lämmön talteenottojärjestelmä.

C. L. Engelin suunnittelema vuonna 1846 rakennettu Tottijärven kirkko oli haastava restaurointikohde. Restauroinnin yhtyedessä uudistettiin asiakkaiden WC-tilat ja sakasti. Tavoitteena hankkeeessa oli kohteen palauttaminen mahdollisimman alkuperäiseksi.

Esimerkiksi sakastin alkuperäinen tilanjako saatiin paremmin esiin ja sakastin maalauskäsittelyt tehtiin alkuperäisen roiskemaalauksen mukaisesti. Alkuperäinen pintakäsittely selvitettiin konservaattorin tekemissä väritutkimuksissa.

Vanha ilmalämmitysjärjestelmä uusittiin uudenaikaiseksi vesikeskuslämmitukseksi. Uusien pattereiden sovittaminen kirkon interiööriin toi omat haasteensa.

Korjauksen yhteydessä hautausmaalle tehtiin uusi pieni huoltorakennus, joka pintakäsiteltiin punamultamaalilla.